Seesteisyys

Hanhelan taide alkoi 1980-luvulla ekspressiivisinä maisemamaalauksina. Ympyrä sulkeutui vuosituhannen vaihteessa, kun hän konstruktivististen jumalkuvien ja minimalistisen seksuaalisuutta käsittelevin piilokuvien jälleen alkoi maalata värikkäitä, ekspressiivisiä maalauksia, jotka koostuvat tarinoista ja kohtauksista elämässä. Teokset ottavat kantaa muun muassa yksinäisyyden problematiikkaan ja ihmisen kokemaan yhteiskunnalliseen sortoon. Rakkaus on tärkeintä Hanhelaan teoksissa