Mari Isotalo (s.1973) on hämeenlinnalainen taidemaalari, jonka värikylläiset, valokuvaan pohjautuvat maalaukset käsittelevät mm. ajan kulumista, unohtamista, toiseuden tunnetta ja syrjäytymistä. Isotalon maalausprosessi on lähtökohdistaan huolimatta hyvin intuitiivinen; sen aikana kuvaan ilmestyy uusia kerroksia, ”filttereitä” ja ulottuvuuksia, joskus surrealistisiakin elementtejä. Fotorealistista ilmaisua tärkeämpää hänelle onkin tietyn tunnelman välittäminen: uhkaavan, surumielisen, iloisen, unenomaisen tai mielikuvitusta kiihottavan.
Isotalon teoksia on mm. Kanta-Hämeen Keskussairaalan ja Nurmijärven seurakunnan kokoelmissa.
