”Tulevan kirkkaan kevään vuoden kuivaliha”

Minua kiehtovat ihmiselon ikiaikaiset kysymykset ja alkukantaiset tuntemukset, tarpeet. Henkilökohtaiset elämykset ovat usein työni lähtökohta, neljästä raajastani yksi,kaksi ovat alitajuntani sisällä, loput "tässä" ottamassa vastaan mitä tulossa on. Materiaalivalintojeni symbolinen merkitys(omani/universaali), historia, tarina syntyvät impulssin aiheuttamana erehdyksenä(oivalluksena). Tuho, pelko, rakkaus, kuoleman kokoaikainen läsnäolo, hetket ilman koreaa kuorrutetta, vilpitön rehellisyys yhdessä psykofyysisen ekspressiivisen työstön keskiössä on hyväksyntä, kohtaaminen, läsnäolo, yhdenvertainen elämän arvokkuus, riippumatta onko puistokemisti vai pormestari.