Keräilijä Outi Uljaan teoshankinnoissa toistuvat koirat, vaaleanpunainen ja epätäydellisyys
”Tärkeintä on hankkia taidetta, josta itse pitää”, toteaa nykytaiteen keräilijä Outi Uljas. Hänen ja miehensä Petterin lähes 300 teoksen kokoelma suomalaista nykytaidetta on sijoitettu pariskunnan kotiin ja mökille. Tietyt kuva-aiheet ja harmonisesta kokonaisuudesta poikkeavat yksityiskohdat viehättävät Uljasta ja hankinnoissaan hän ottaa usein huomioon myös teosten yhteensopivuuden.
Kuvaile itseäsi taiteen harrastajana. Minkälainen rooli taiteella on elämässäsi?
Kuvataide on minulle taiteen muodoista läheisin. Itse en tee taidetta, vaan haluan nauttia muiden taidonnäytteistä. Käyn paljon gallerioissa, kesänäyttelyissä ja muissa kuvataidetapahtumissa. Vuoden kohokohta on aina Teosvälitys, sinne on pakko päästä.
Hankkimani teokset tuovat päivittäiseen elämääni hirveästi iloa ja mielihyvää. Meillä on kotona vajaa 200 teosta ja mökillä yli 80, yhteensä siis jo lähes 300 teosta. Se keräilyssä on haastavaa, että on hirveästi hyviä taiteilijoita, ja heitä tulee koko ajan lisää. Sen takia olenkin rajannut keräilyn vain suomalaiseen nykytaiteeseen. Jos laajentaisin vaikka pohjoismaisiin taiteilijoihin, tarjontaa olisi jo aivan liikaa.
Taiteella on elämässäni myös sosiaalinen merkitys. Meillä oli jokunen vuosi sitten pienellä porukalla taidekotipiiri, jossa kävimme toistemme kodeissa katsomassa taidetta ja analysoimassa teoksia. Se oli todella mukavaa ja mielenkiintoista – useinhan yksityiseen omistukseen meneviä teoksia ei näe, vaan ne ovat ikään kuin piilossa ihmisten kodeissa.
Mikä on saanut sinut kiinnostumaan kuvataiteesta?
Vanhempani veivät minua näyttelyihin jo lapsena. Taiteilija Hanna Varis on perhetuttumme, ja hankimme häneltä taidegrafiikkaa. Grafiikasta aloitin omankin keräilyni, ja 80-luvun lopulla ostin ensimmäisen öljyvärimaalaukseni, joka oli maisemamaalaus. Se oli hieno hetki, olin haaveillut öljyvärimaalauksesta pitkään! Noin 20 vuotta olen keräillyt aktiivisemmin, ja joskus 2000-luvun alussa olen vieraillut ensimmäisen kerran Taidemaalariliiton Teosvälityksessä. Olen myös opiskellut itseni sisustussuunnittelijaksi, vaikka urani olen tehnyt toisella alalla. Kirjoitin opinnäytetyöni kuvataiteesta sisustuksessa.
Miten teokset valikoituvat kokoelmaasi? Onko tiettyjä taiteilijoita, tekniikoita, kuva-aiheita tai värejä, joihin aina palaat?
Käyn avoimin mielin monenlaisissa näyttelyissä. Isoissa ryhmänäyttelyissä törmää uusiin taiteilijoihin, ja toisaalta tuttuja nimiä on kiinnostava seurata. Jos tietää taiteilijan, niin siinä on se etu, että tietää vähän mitä odottaa.
Väreistä erityisesti vaaleanpunainen, turkoosi, oranssi, violetti ja keltainen kiinnittävät huomioni. Niistä kaikki eivät ole varsinaisesti lempivärejäni, esimerkiksi keltainen, mutta teoksissa se on eri juttu. Yllättävä väri voi luoda juuri sen tarvittavan kiinnostavan kontrastin tai yksityiskohdan.
Kuva-aiheissa toistuvat ainakin koirat, linnut ja kasvit. Abstrakteja töitä minulla ei ole hirveästi, vaikka en niitäkään tarkoituksella välttele. Mietin usein myös teosten sopivuutta toisiinsa.
En varsinaisesti etsi tiettyjä aiheita, katson esimerkiksi Teosvälityksessä kaikki teokset läpi ainakin nopeasti. Ensimmäisen kierroksen näyttelyssä teen etsien omaa silmääni miellyttäviä teoksia. Jos joku miellyttää niin paljon, että alan harkita hankintaa, sitten mietin mahdollista paikkaa seinällä. Kookkaille teoksille pitää aina olla aina seinäpaikka mietittynä etukäteen, mutta pienempiä saatan hankkia spontaanimmin. Viimeisten 10 vuoden aikana kokoelmaani on alkanut kertyä myös veistoksia, osittain senkin takia, että seinätila alkoi loppumaan.
Miten taidemakusi on muuttunut alkuajoista?
Tykkään värikkäämmistä teoksista, ja tietystä rosoisuudesta – kokonaisuuden ei tarvitse olla niin täydellinen. Esimerkiksi tuo Tiina Suikkasen teos: kauniit vaaleanpunaiset ruusut, joiden seassa on ampiaisia.
Onko jokin teos sinulle erityisen tärkeä?
Kyllä tuo suuri Tamara Piilolan teos on tosi tärkeä. Edesmenneen koiramme Pirkon tilaustyönä tehty muotokuva on myös eri tavalla rakas.
Onko teillä useampikin tilaustyö?
Meillä on kolme tilaustyönä tehtyä teosta: kaksi koirien muotokuvaa Jakke Haapaselta ja Jussi TwoSeveniltä sekä hääpäiväteos Tero Annanollilta. Minusta on kiva jättää tilaustöissä taiteilijalle vapautta. Voi olla muutama asia mitä toivoo, mutta muuten saa yllättyä, ja aina olen ollut tyytyväisempi kuin mitä olisin osannut arvatakaan.
Mitä vinkkejä antaisit taidetta ensimmäistä kertaa ostavalle henkilölle? Miksi hankkia juuri maalaus?
Osta juuri sellaista taidetta mikä miellyttää itseäsi – taidehankinnoissa ei ole oikeaa ja väärää. Suosittelen myös korotonta osamaksumahdollisuutta, sitä ei huomaakaan, kun teoksen kuukausien kuluessa maksaa.
En haluaisi, että taiteeseen liitetään elitismiä. Olisi kiva, että ihmiset suhtautuisivat taiteeseen tavallisena ja helposti lähestyttävänä asiana. Ei tarvitse ymmärtää näyttelytekstien välillä koukeroisiakin sanoja, vaan voi lähestyä rohkeasti itseä miellyttäviä teoksia.
Maalauksissa erityistä on aitous, maalaus on aina uniikki ja elävän ihmisen tekemä. Taiteilijan tapaaminen henkilökohtaisesti on tehnyt maalauksesta vielä läheisemmän itselle. Taiteilijoilla on usein mielenkiintoisia tarinoita kerrottavanaan.
En itse pidä persoonattomista sisustustauluista, joiden alkuperäistä tekijää ei ole tiedossa. Haluan hankinnoillani tukea ammattitaiteilijoiden työtä. Toki sisustustaiteen kautta voi kiinnostua uniikista taiteesta, ja se on tietysti hieno asia.
