Anna Wilhelmus

Taiteilijasta

Kun olin 13-vuotias, toiveeni toteutui ja sain ensimmäiset öljyvärini. Lumouduin niistä. Tunsin samanaikaisesti tulleeni kotiin ja uuden maailman avautuvan. Haaveeni oli tulla taiteilijaksi. Vuosien varrella tekniikat ovat vaihdelleet, mutta suhteeni maalaamiseen on ytimeltään sama. Parhaimillaan maalatessa voimakas tunne olemassaolosta ja sen merkityksestä valtaa minut.
Maalaaminen on kuin rakastamista. Se on vuoropuhelua, etsimistä ja erehtymistä, välillä mystistä, käsittämätöntä ja monimutkaista, vaativaa ja toisaalta ehdotonta, iloa ja onnea tuottavaa. Antautumista ja irtipäästämistä. Ilman sitä elämä olisi kaikilla tavoin vähemmän.