Susanna Maria Kivistölle taide on olemassaolon ja tietoisuuden eri muotojen tutkimista ja etenkin ihmisen elämänmittainen matka olennaiseen. Naamioiden purkamisen myötä on mahdollisuus nähdä pyhyys kaikessa.
Hän kuvaa teoksissaan, miten pyhyyden kokeminen tuo etsimämme vapauden sekä kunnioituksen kaikkea elämää ja olemassa olevaa kohtaan. Pyhyyden voi nähdä joko kaikessa tai ei missään. Pyhä ei ole ulkoapäin tullut määritelmä tai ansio, vaan syvää kunnioitusta olemassaoloa kohtaan.
