Ajan ja paikan horisontit I

Mielestäni kuvataiteessa on keskeisintä kuvan suhde eksistentiaaliseen kokemukseemme. Taiteen sisältö ja merkitykset muodostuvat suhteessa omaan aikaansa ja kulttuuriinsa. Jo ensimmäiset luolamaalaukset ilmentävät tätä asiaa.

Kuvataide yhdistää imaginaarisen ja reaalisen tasoja prosesseissaan ja avaa mahdollisuuden niiden samanaikaiseen kokemiseen. Ajan kulku lakkaa olemasta pelkkää peräkkäisyyttä tapahtumavirrassa. Se ilmenee meille kerroksellisuutena, jossa olemassaolon laadullinen ulottuvuus on keskeistä.